Onneksi nämä virtaama-asiat eivät olleet ensimmäistä kertaa esillä – kaava kun itsessään jo näyttää jotenkin monimutkaiselta lähestyä. Vaikka eihän se sitä ole. Selkeä se on. Taulukot antavat suoraan lukuja, joita tulee vain sijoitella kaavaan. Vaikeampi pala tulee sitten tuloksen käsittelystä. Mitä se luku siellä yhtäläisyysmerkin perässä sitten oikein tarkoittaa? Virtaamaa joo, mutta mitä se virtaama sitten tarkoittaa käytännössä ja mikä on eri suuruisten virtaamien vaikutus? Miksi niitä halutaan laskea ja mitä ne luvut meitä hyödyttävät?
Ja sama koemaisessa kysymys-vastaus –asettelussa.
Mitä se luku kaavan yhtäläisyysmerkin perässä tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa käytännössä?
Q=u x A x i
Kaavassa Q kertoo virtaaman määrän. Virtaama syntyy valumakertoimen, käsiteltävän pinta-alan ja mitoitussateen rankkuuden tulosta. Valumakerroin riippuu siitä, millaiselle pinnalle sataa. Valumakertoimeen on huomioitu se, että osa sadannasta haihtuu ja osa imeytyy maahan. Mitoitussade on laskennallisesti saatu keskimääräinen sade, jonka arvona käytetään tavallisesti 150 l/s hehtaarille.
Q on siis se hulevesimäärä, joka pitäisi hoidella jotenkin.
Mikä on eri suuruisten virtaamien vaikutus?
Mitä suurempi virtaama, sitä enemmän hulevettä. Isoille vesimassoille tarvitaan tehokkaammat tai laajemmat alueet niiden imeyttämiseen ja viivytykseen.
Miksi virtaamaa halutaan laskea? Mitä saadut luvut meitä hyödyttävät?
Jos pystytään ennakoimaan sadannan aiheuttama vesimäärä laskemalla, voidaan rakentaa järjestelmät toimimaan niin, ettei tulvatilanteita pääse syntymään. Toisaalta voidaan miettiä pintavaihtoehtoja, kun on tiedossa eri alojen tuottamat vesimäärät. Tuloista saadaan selkeää ennen - jälkeen -dataa. Mitä pienempi virtaama, sitä vähemmän vettä tulee johdettavaksi esimerkiksi sadepuutarhoihin.
Itseäni selkeytti vähän, vaikka niukoiksi jäi vastaukset omiin kysymyksiin. Tärkeintä on ymmärtää, mitä kaava kertoo.
